Ai että oli jännät paikat, kun Ihminen otti jääkaapista makkarapötkön ja alkoi pilkkoa! Me istuttiin Peukun kanssa siinä hollilla, eikä voitu estää kuolan valumista. Kun makkarakuutiot vielä laitettiin purkkeihin, homma oli selvä: tänään ajetaan JÄLKEÄ!
Mä olin tosi innoissani - odoteltiin eteisessä aika pitkään, kunnes jotenkin pysyin nahoissani. Sen jälkeen vasta lähdettiin ulos. Jälkipellot on vielä lumen alla, joten jäljet oli poljettu pihaan. Mun puolesta jälki olisi saanut olla reilusti pidempikin, on se jäljestäminen vaan niin kivaa hommaa!
Peukulla meni kuulemma myös tosi hienosti. Nyt ei ole vielä murkkujakaan, Peukulla kun on vähän huonoja kokemuksia niistä. Se saattaa hypätä puoli metriä sivuun, jos törmää murkkujen valloittamaan makkaranpalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti