lauantai 28. syyskuuta 2013

Peukku arvioitavana

Peukku kävi 8.9.2013 SPL.n kehittämässä uudessa ominaisuusarvioinnissa. Tapahtuma pidettiin TopDogin tiloissa Nummelassa, maalimiehenä oli Jari Kantoluoto.

Ensin oli luoksepäästävyyden toteaminen, sirun tarkastus ja ampuminen. Henkilöryhmä vapaamuotoisesti hengaillen meni normaalisti - Peukku ei ole kovin kiinnostunut ihmisistä. Muukin käytös oli normaalia; Peukku haukkui ja poukkoili kuten aina, kun on hiukankin kiihdyttävää.


Sirun katsomisen ajan se sentään oli paikoillaan.


Sitten tehtiin pihalla pieni kierros ja samanaikaisesti maalimies ampui pari kertaa. Toisen laukauksen jälkeen Peukku alkoi haukkua, mutta luultavasti se olisi haukkunut muutenkin...


Sen jälkeen mentiin sisälle myymälään testaamaan, vaikuttaako liukas lattia koiraan jollain tavalla. Ei vaikuttanut, enemmän kiinnostivat hyllyillä olevat koiratavarat.

Seuraava osio oli kentällä, jossa tehtiin lyhyt koiran tason mukainen suojeluharjoitus. Peukun edellisistä purutreeneistä oli aikaa jo reilusti yli kaksi vuotta, mutta kyllä sille edelleen muistui mieleen, mitä piti tehdä. (Peukkuhan jäi puruista eläkkeelle 2-vuotiaana, koska sen fysiikka ei kestä.)


Ihminen oli etukäteen huolissaan irrotuksista, mutta Peukku yllätti ja irrotti heti käskystä! Peukulla ei ole omaa hihaa, koska se ei sellaista enää tarvitse, joten käytettiin lainatyynyä.


Lopuksi mentiin vielä uudelleen sisälle ja tehtiin ihan pieni harjoitus hyppyineen. Kaikilla koirilla oli vaikeuksia hyppyynlähdössä betonilattialla. Sutii, sutii, sutii...

Maalimiehen virallinen arvio Peukusta:

Luoksepäästävyys ja ampuminen

Esiintyminen henkilöryhmässä: varma
ID-merkinnän tarkastaminen: suhtautuu neutraalisti
Suhtautuminen laukauksiin: reagoi
Temperamentti: yliaktiivinen

Liikkuminen ohjaajan kanssa sisätilassa ja liukkaalla alustalla

Sisääntulo: varma
Liukas alusta: ei vaikuta

Harjoitus maalimiehen kanssa kentällä

Puolustuskäyttäytyminen: itsevarma
Vietinvaihto: vaihtaa nopeasti
Saalisvietin voimakkuus: vaatii aikaa ja runsaasti ärsykkeitä
Hyökkäyskäyttäytyminen: varma
Otekäyttäytyminen: voimakas, rauhallinen
Kamppailuvaihe: kuormittuu
Kanavointi: rauhallinen, varma

Harjoitus maalimiehen kanssa sisätiloissa

Liikkuminen: varma
Toimintakyky liukkaalla: varma

Kaikenkaikkiaan Peukku esitti ihan omaa itseään. Ainoastaan kohta 'Saalisvietin voimakkuus' ja sen tulkinta jäi ihmetyttämään Ihmistä.

Arviointia kehittämässä olleen toimikunnan jäsen kirjoittaa ampumisosiosta näin: "Arviointeja lukiessa on syytä huomata, että kohdassa ampuminen merkintä reagoi, tarkoittaa useimmissa tapauksissa positiivista reaktiota. Koira on siis reagoinut uteliaasti/kiinnostuneesti/tarkkaavaisesti ampujan suuntaan. Tämä kohta tullaan muuttamaan jatkossa niin, että merkinnäksi laitetaan jatkossa + tai - reaktion mukaan." 

Illalla Peukulla oli jomotuksia harjoituksen vuoksi, mutta hieronnalla ja lämmittävällä BOT-takilla säryt menivät ohi. Ihminen lupasi Peukulle, että tämä oli sen viimeinen purutreeni. Peukkua vähän harmitti, koska se kyllä kovasti tykkäisi hommasta, jos vain muuten pystyisi.

Peukku vaatii hoitoja vähintään kerran kuussa, jotta se käy ja kukkuu. Viimeksi jäi yksi osteopaattihoito välistä ja huomasi heti, että kaksi kuukautta on aivan liian pitkä tauko.

Kunhan SPL-jalostusnetin terveystietokanta avautuu julkiseen selailuun, Peukun terveystiedot löytyvät rekkarinumerolla FIN62625/08, STONEMAN'S BRECCIA.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Taas matkalla jossain päin Suomea

Viimeksi, kun käytiin osteopaattihoidossa Halikossa, jäätiin pariksi päiväksi seikkailemaan Länsi-Uudellemaalle.

Poikettiin Mathildedalin ruukilla. Tähystelen tässä läheisellä laitumella olevia lampaita.


Peukku pääsi jaloittelemaan Teijon retkeilyalueelle. Kävelyreitin varrella oli uimaranta ja grillikatos.


Se nenä, se kieli... 


Mutta kattokaas porukat tätä - käpytaivas!


Yöksi jäätiin Raaseporin hostelliin. Tässä on meidän mökki.


Alueella ei ollut majoittumassa ketään muuta, saatiin olla ihan rauhassa. Tonne kuului välillä jännät äänitehosteet Raaseporin kesäteatterilta, siellä oli iltanäytös menossa.

Suoritetaan iltapuhteena pientä naksunetsintätehtävää.


Seuraavana aamuna mentiin tutustumaan Raaseporin linnan raunioihin. Peukku tässä poseeraa linna taustanaan.


Joen rannassa kellui laituri. Peukun piti testata.


Vallihaudan sillalla linnaan menossa.


Raunioissa oli kaikennäköisiä mielenkiintoisia sopukoita.


Tässä Peukku on kiivennyt katsomaan, mitä tossa kyltissä lukee. "Raunioalue. Kiipeily muureilla kielletty." Niinpä tietenkin...


Matkan seuraava pysähdys oli Fagervikin ruukkialueella. Siellä oli säilynyt näin pittoreski kylänraitti.


Vanhoja tönöjä oli vaikka kuinka.


Kirkkokin oli 1700-luvulta. Ei näkynyt kissoja.


Tämä oli varmaan joku ikivanha koirankoppi, koska ovi oli noin matala.


Kartanon portti tai ei, ihan normaalit tiedonannot siihen oli jätetty.


Ai että tuossa puistossa kelpaisi pölläyttää muutamaa fasaania tai rusakkoa!


Paria viikkoa myöhemmin poikettiin Porin Mäntyluodossa. Yövyttiiin Mäntyluodon hotellissa, joka on ihan kivenheiton päässä Yyterin koirarannasta! Tällä kertaa ei tosin käyty rannalla, koska uimakelit alkoi jo olla ohi.


Meidän huone oli yläkerrassa meren puolella. Yöllä sinne kuului kova avomeren kohina, jonka takia Peukku oli vähän hermona. Tässä olen lähdössä aamukävelylle.


Käytiin tutustumassa Mäntyluodon tärkeimpiin nähtävyyksiin. Taustallani on legendaarinen merimieskapakka Unskila eli Unton Baari, joka tosin on ollut suljettuna jo vissiin yli kymmenen vuotta. Moni pitää baarin sulkemista hirveänä anti-kulttuuritekona. Omasta puolestani en ota kantaa suuntaan tai toiseen.


Tässä kuvassa näkyy Mäntyluodon koulu.


Käpy! Päätän täältä tähän.